Istun toverin kanssa Ateenan keskustan kukkulan laella. Aurinko on laskenut tunteja sitten. Kaupunki kimmeltää pimeässä, valtaväylä sykkii punaisia ja keltaisia valojuovia.
Mä tykkään kattoa autojen välkettä tolla kadulla, hän sanoo.
Mä tykkään kattoa tota hiljaista kaupunkia, mä sanon.
The city is calm. Like my mind. And the street is busy, like your mind.
Kumpi meistä on busy, sä vai mä, hän kysyy. Sua hädin tuskin tavoittaa kun aina sä oot jossain. Mä vaan istun ja odotan.
Käymme hyvän keskustelun siitä mikä merkitys mielenrauhalla on elämään. Ja kumpi oikeastaan stressaa enemmän, (liian) aktiiviset päivät vai (liian) aktiivinen mieli.
I have a lot to do but I have peace in my mind. You have nothing to do but your mind is busy. Huolia, odotusta, raskaita kokemuksia.
Where are you? I see it in your eyes that you are not here with me.